keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Snickers-herkkumysli sunnuntaibrunssille


 Monet ellei lähes kaikki myslireseptit alkavat ripittämällä lukijaa kaupan myslien, murojen ja varsinkin muromyslien epäterveellisyydestä, joten tätä reseptiä en aikonut aloittaa sillä tavalla. (Ja ennen kuin klikkaat raksia ja läkset suuttuneena pois, itseironisoin lähinnä itseäni tällä.)  

Sen sijaan pohdiskelen sitä, miksi monet myslireseptit ovat ihan jättimäisen kokoisia. En ehkä vetäisisi montaa itsetehtyäkään mysliä ihan joka arkipäivä, joten aika suurperhe pitää olla koossa, että varsinkin monien amerikkalaisten reseptien parin litran mysliannoksen saa viikkoon tai kahteen vetäistyä.

Tämä resepti on annoskooltaan aika kompakti, joten esimerkiksi sunnuntaibrunssilla muutama henkilö saa tästä hyvät snickersmäiset päällysteet luonnonjogurtilleen. (Taatelin karamellisuus + paahdettujen maapähkinöiden rapsakkuus = Snickers! Tummasuklaapaloja saa vapaassa lisäillä jäähtyneeseen mysliin vielä snickersmäisemmän elämyksen aikaansaamiseksi.) Mysli on kuitenkin mielestäni parhaimmillaan aika tuoreena, ei ehkä ihan suoraan uunilämpimänä mutta samalla viikolla kuitenkin, mieluiten parin päivän sisällä.

Paahdoin pähkinät ja kaurahiutaleet eri pelleillä, sillä niiden vaatima optimaalinen paahtoaika ei välttämättä ole sama. Varsinkin kiertoilmauunissa voit hyvin laittaa kaurahiutaleet paahtumaan vähän alemmaksi, jotta maapähkinät mahtuvat uuniin samalla kertaa. Halutessasi voit myös paahtaa maapähkinät kaurahiutaleiden kanssa samalla pellillä, kunhan muistat sekoitella seosta ahkerasti paistamisen aikana, etteivät reunoille jääneet kaurahiutaleet kärähdä (kokemuksen syvä rintaääni, kröhöm).

Itse tykkään Western Commodities -merkkisistä neliönmuotoiseen pölkkyyn puristetuista taateleista, sillä noin euron maksava 250-grammainen paketti on hinta-laatu-suhteeltaan paras. Vaikka tuo tiiliskivi vaikuttaakin kovalta, ovat toisistaan erotetut taatelit kuitenkin ihanan pehmeitä. Pyörittelin taatelinpalaset hippusessa jauhoja, jotta ne eivät tahmaisuudessaan olisi yhtenä möykkynä myslikipossa.

Jaa, ja mitäs tuo yksi ruokalusikallinen jauhoja vielä kaurahiutaleiden lisäksi oikein tekee? Aika monissa amerikkalaisissa granolaresepteissä näkee käytettävän paria ruokalusikallista jauhoja sitomassa kosteutta ja muodostamassa juurikin niitä ihania hiutalekerääntymiä (cluster).   

Mysliä tulee noin kaksinkertainen määrä verraten siihen mitä kuvissa näkyy.




Maapähkinä-taatelimysli (juuri sopivasti muutamalle henkilölle sunnuntaibrunssilla)
3 dl kaurahiutaleita
1 rkl spelttijauhoja (tai kaura-, vehnä- tms. viljasta jauhettuja jauhoja)
1 rkl kookosöljyä (tai rypsi- tai oliiviöljyä)
2 rkl hunajaa
1 rkl sitruunanmehua
1-2 rkl kylmää vettä

1 dl itse paahdettuja ja kuorittuja maapähkinöitä * 
1 dl kuivattuja taateleita
1/2 rkl spelttijauhoja (tai kaura-, vehnä- tms. viljasta jauhettuja jauhoja)

(tummaa suklaata paloina)
 
* Paahda maapähkinöitä 200-asteisessa uunissa keskitasolla n. 15 minuuttia hämmentäen ainakin kerran paiston aikana, kunnes ovat kullanruskeita. Kuori ohut punaruskea kuori pois hankaamalla käsien välissä.

Sekoita kulhossa kaurahiutaleet ja spelttijauho. Sulata pienessä kattilassa (tai mikrossa kulhossa) kookosöljy ja lisää joukkoon hunaja. Lämmitä miedolla lämmöllä sekoitellen niin, että hunajakin sulaa. Ota kattila pois levyltä ja lisää sitruunanmehu ja 1 rkl vettä. Kaada märät aineet kuiviin ja sekoita tasaiseksi. Lisää toinen ruokalusikallinen vettä (tai halutessasi oikein herkkua, toinen ruokalusikallinen kookosöljyä), jos mysli ei tunnu möykkyyntyvän tarpeeksi - myslissä rapeat sattumat ovat ehdottomia!

Kaada leivinpaperilla päällystetylle pellille ja paista 200-asteisessa uunissa keskitasolla n. 15 minuuttia tai kunnes mysli on hieman kullanruskeaa ja tuoksuu hyvälle. Hämmennä viiden minuutin välein, jotta mysli paahtuu tasaisesti. Kun mysli on valmis, ota pois uunista ja liu'uta leivinpaperi pellin päältä pöydälle jäähtymään, jotta mysli ei pala kuuman pellin päällä.

Pilko pähkinät ja taatelit karkeiksi sattumiksi. Pyörittele taatelinpalat jauhoissa kauttaltaan, jotta ne eivät tartu toisiinsa vaan levittyvät sopuisasti muun myslin joukkoon. Sekoita sattumat paahdettujen kaurahiutaleiden joukkoon. Halutessasi voit myös pilkkoa tummaa suklaata ja lisätä sen jäähtyneen myslin joukkoon.

Säilytä kuivassa esimerkiksi lasipurkissa ja nauti luonnonjogurtin ja marjojen kera.  


Arkisempi mysli haussa? Ehkä lempireseptini kaikista on banaanigranola, jossa makeutuksesta vastaa ainoastaan ylikypsä banaani ja joka on tulvillaan hyviä rasvahappoja, jotka vatsaa hellivään kauran kuituun yhdistettynä pitävät nälkää loitolla pitkään. Kyseisen postauksen hävyttömän rumat kuvat eivät tee kyseiselle herkulle oikeutta!

torstai 10. huhtikuuta 2014

Sitruunakakku - keltaista kevättä!


Kevät on tullut. Tekee mieli kaikkea keltaista:

keltaisia kukkia - eikä mitään narsisseja vaan leskenlehtiä,
keltaisia hedelmiä (tai siis sitä mangoa),
keltaista toukokuuta tai edes vähän vähempisateista huhtikuuta,
keltaisia yliviivaustusseja jotka toimisivat (huoh)
ja

keltaisia ostoskasseja, koska koko kaupunki on ihan hulluna.

Viime viikonloppuna käytiin yhdeksi isoksi auringoksi muuttuneessa Zarassa ja kaveri sanoi, että minulle kävisi keltainen bleiseri.

Ehkä ei nyt sitten kuitenkaan. Mutta tänään teki mieli keltaista kakkua.

Minusta sitruunakakku on aina ollut kaiken hienostuneisuuden huipentuma. Mikäs olisikaan elegantimpaa kuin nostaa sitruunaista raikkautta pirskahteleva kakku iltapäiväteepöytään ja leikata siitä siivu teekupposen seuralaiseksi? Missään muussa kakussa ei vaan ole samanlaista pidättyvää arvokkuutta kuin vaatimattomassa sitruunakakussa. 


{Katso nyt: se houkutteli auringonkin esiin.}

Tämä kakku jäi ehkä hieman tuosta mielikuvani loistosta, sillä liian ison kakkuvuokani takia kakusta tuli ihan lituska. Käyttäisin sellaista pienempää 16-senttistä vuokaa, jos minulla sellainen olisi. Halusin kuitenkin postata tämän laihuliinin kakuksi, sillä maultaan tämä kakku on oikein hyvää. Kirpeän sitruunaista ja mantelisen pehmeää. Itse pidän myös kookospalmusokerin karamellimaisesta mausta, joka tuo himppusen lisää mielenkiintoa tähän kakkuun.

Jos oliiviöljy kakussa kuulostaa ihmeelliseltä, älä suotta peljästy - sitruskakuissa käytetään perinteisesti oliiviöljyä, sillä usko tai älä, samoilta leveysasteilta tulevat sitruuna ja oliiviöljy passaavat maistuvasti yhteen. Oliiviöljyn maku ei ole läpitunkeva, vaan hienoinen vivahdus taustalla ja maun täyteläisyyden luoja. 

En ole koskaan aiemmin maistanut sitruunakakkua, joten en tiedä, onko tämä yhtä hyvää vai huonompaa vai parempaa kuin ne voilla leivotut.

Ainakin se katosi parissa päivässä. Vain muruja leivinpaperilla jäi todisteeksi sen olemassaolosta.

Kyllä siis maistui. Hyvälle.

Sitruuna-mantelikakku (8 palaa)
1 iso luomusitruuna
2 rkl oliiviöljyä
(1 rkl hunajaa)

2 kananmunaa (huoneenlämpöistä)
1/2 dl kookospalmusokeria

1 dl mantelijauhetta
1 dl tattarijauhoja
1 tl leivinjauhetta

vuokaan:
oliiviöljyä

Laita leivinpaperi irtopohjavuoan pohjalle (itse käytin 23cm halkaisijaltaan olevaa vuokaa, mutta suosittelen ehdottomasti 16-senttistä vuokaa korkeampaan kakkuun) ja voitele oliiviöljyllä vuoan reunat.

Pese sitruuna kuumalla vedellä huolellisesti, raasta kuori hienoksi raasteeksi (ei valkoista kitkerää osaa) ja purista mehu. Yhdestä isosta sitruunasta sain noin 2 rkl kuoriraastetta ja 1/2 dl mehua. Laita raaste ja mehu pieneen kulhoon ja sekoita joukkoon oliiviöljy ja hunaja (voit jättää pois, jos sinulla ei ole vaativaa makeanhammasta). Jätä sivuun odottamaan.

Vatkaa toisessa kulhossa kananmunat ja kookospalmusokeri kuohkeaksi vaahdoksi niin, että pintaan tehty kuvio ei katoa (itselläni meni tähän 7 minuuttia, kun kananmunat ovat huoneenlämpöisiä - tee itsellesi palvelus ja älä vatkaa jääkaappikylmiä kananmunia, siinä menee ikuisuus).

Yhdistä mantelijauhe, tattarijauho ja leivinjauhe keskenään. Kääntele puolet jauhoista varovasti munavaahdon joukkoon nuolijan avulla. Lisää välissä sitruunamehu-öljyseos ja lisää sitten loput jauhot. Sekoita taikina tasaiseksi nuolijalla varoen.

Kaada taikina vuokaan ja paista alimmalla tasolla 175 asteessa noin 20 minuuttia tai kunnes hammastikkuun ei tartu kakkutaikinaa kokeillessa.

Mielestäni kakku on parhaimmillaan seuraavana päivänä jääkaapissa yön yli levänneenä, mutta maistuu myös lämpimänä suoraan uunista. Koristelin kakun ksylitolilla makeutetulla kookosmaitonokareella (vain paksua osaa purkin päällisosasta) ja kuivatun persikan palasilla - koska halusin vaan lisää keltaista! Niistä tuli myös aika kivat terälehtimäiset vibat koristeluun. 

lauantai 5. huhtikuuta 2014

Arvonta: 2 lippua Lähiruoka & luomu -tapahtumaan

Helsingin Messukeskuksessa on mielenkiintoista ohjelmaa ensi viikonloppuna 11.-13.4., nimittäin nyt toista kertaa järjestettävä Lähiruoka & luomu -tapahtuma. Teemaan sopivien näytteilleasettajien lisäksi luvassa on Vuoden Lähiruokateko -palkinnon jakaminen sekä kiinnostavia luentoja mm. lähiruokarenkaan perustamisesta, luomuhunajan terveysvaikutuksista, kananmunasta luonnon tuoretuotteena sekä marjoista superfoodina.

Sain bloggaajapassin tapahtumaan, joten tulen pyörähtämään siellä ainakin perjantaina. Itseäni kiinnostaa erityisesti puheenvuorot hunajan ja marjojen terveysvaikutuksista, minkä lisäksi Luomu tulevaisuuden Euroopassa -paneelikeskustelu on varmasti näkemisen ja kuulemisen arvoinen.  Näytteilleasettajista kiinnostaa monet, vaikka tuntemattomia nimiä useimmat olivat - tosin esimerkiksi Suojärven Suklaatila, Fudge Love ja Vuonoksen jäätelö kuulostavat eittämättä lupaavilta... toivottavasti luvassa on maistiaisia!

Lisää messuista voit lukea täältä - lisää infoa esimerkiksi näytteilleasettajista, luennoista ja tapahtumista. Samaan aikaan Messukeskuksessa järjestetään myös Lapsimessut, Model Expo-, Kädentaito-, OutletExpo- ja PetExpo-tapahtumat (viimeisin vain la ja su), joten tekemistä ja näkemistä varmasti riittää!

Sain myös kaksi kertakäyntiin messuilla oikeuttavaa lippua arvottavaksi lukijoilleni ensi viikonloppuna Messukeskuksessa järjestettäviin tapahtumiin, toisin sanoen lipuilla voi tsekata saman käynnin yhteydessä kaikki yllä mainitut tapahtumat. Jos siis lähiruoka ei satu innostamaan, myös muita mielenkiintoisia tapahtumia riittää ajanvietteeksi. Yhden lipun arvo on 16 euroa, ja arvon siis niitä kaksi kipaletta yhdelle onnekkaalle. 

Arvontaan voit osallistua jättämällä tähän postaukseen nimimerkillisen kommentin sähköpostiosoitteineen. Halutessasi voit vaikka kertoa kommentissasi, mitä reseptiäni olet mahdollisesti kokeillut tai haluaisit kokeilla. Arvonta-aikaa on maanantaihin 7.4. kello 7.00 asti, jonka jälkeen suoritan arvonnan ja lähetän voittajalle sähköpostia. Jos vastausta ei tiistaihin mennessä kuulu, arvon pikaisesti uuden voittajan, jotta ehdin lähettää liput niin, että ehtivät perille perjaintiksi.

Arpaonnea ja aurinkoista viikonloppua!      

Edit. 7.4.2014 Arvonta on päättynyt! Voittajaksi generoitui arvontakoneen avustuksella nimimerkki neiti leipuri, jolle olen lähettänyt sähköpostia asiasta. Onneksi olkoon neiti leipuri!

Suuri kiitos kaikille osallistuneille, myös ihanista kommenteistanne - olipa mukava kuulla, miten moni on jo ennättänyt kokeilemaan reseptejä blogistani! Hymyssä suin luin ihania kommenttejanne. Toivottavasti pystyn järjestämään lisää kivoja arvontoja, sillä noin mukaville lukijoille niitä on ilo järjestää!

torstai 3. huhtikuuta 2014

Pääsiäisenkeltaiset mango-kookosherkut


Pääsiäisherkut. Miksi ne kaikki ovat niin tavattoman tylsän väristä, vaikka muuten koko pyhä hehkuu keväisellä väriloistollaan?

Suklaamunat, mämmit ja pashat ovat melko värittömiä tapauksia ainakin ulkonäöltään jos eivät maultaankin. Suklaamunissa on sentään värikkäät kääreet sokerinnälkäisten lasten (ja miksei aikuistenkin) houkuttelemiseksi, mutta korea ulkomuoto ei kauas kanna.

Minusta kuitenkin pääsiäiseen ja pääsiäisruokaan kuuluu keltainen. Olen ihan ihastunut tuohon kuivattuun mangoon (kuten kaikkeen mangoon), joka käy sellaisenaan erinomaisesti hieman sitkeäksi makeaksi purtavaksi, mutta liotettuna siitä kehkeytyy oiva pääsiäispalleroiden väripilkku ja hedelmäinen makeuttaja.

Mangon kanssa sopii hyvin hennon makuinen ja ujosti makea cashew-pähkinä, ja koko herkun makuprofiilin kietoo kokoon kookos. Lopputuloksena hedelmäisiä palleroita, jotka vaikkapa (raaka)suklaakuorrutuksella ryyditettynä pätisivät pääsiäispöydässä kuin pääsiäispöydässä.

Tykkään pähkinäisistä sattumista palleroissa, joten heitän loppuvaiheessa sauvasekoitusta kourallisen manteleita messiin, joita en enää survo aivan tasaiseksi. Pienet vaihtelut koostumuksessa ovat mielestäni tärkeitä onnistuneille herkkupalleroille.

Seuraavaksi tekisi mieleni yhdistää mangoa ja lakritsia...


Troopiikin mango-kookosherkut (6-8 kpl)
50 g kuivattuja mangosuikaleita (ei lisättyä sokeria)
1/2 dl (50 g) cashew-pähkinöitä
3 rkl kookoshiutaleita

pieni kourallinen kuorittuja manteleita (tai lisää cashew-pähkinöitä)

kierittelyyn:
kookoshiutaleita

Liota mangosuikaleita ja cashew-pähkinöitä kylmässä vedessä noin 20 minuuttia (pähkinöitä voi ja kannattaa liottaa kauemminkin jos mahdollista, mutta mangoja ei - muuten kaikki maku pakenee veteen). Valuta huolellisesti kuivaksi ja sauvasekoita mangot ja pähkinät aivan tasaiseksi massaksi. Lisää kookoshiutaleet ja mantelit ja sauvasekoita vielä pari surausta niin, että mantelinpalasia jää sattumiksi. Pyörittele pallerot kookoshiutaleissa halutessasi. Anna palleroiden tekeytyä jääkaapissa ainakin tunti ennen nauttimista ja säilytä jääkaapissa.   

maanantai 31. maaliskuuta 2014

Yobot - jätskibaarissa brunssailemassa


Viikonloppuna kävin parin ihastuttavan leidin kanssa Yobotissa brunssailemassa. Yobot on Helsingin Töölössä sijaitseva, pieni ja suloinen jogurttijädebaari, joka tarjoilee viikonloppuisin myös herkullisia bagel- ja vohvelibrunsseja.

Saavuimme paikalle nälkäisinä kuin karhut puoli yhdentoista aikaan, joten kaikkien teki mieli enemmän suolaista kuin makeaa - kolme paakelibrunssia siis, kiitos! Päivän bagel oli kylmäsavulohi, tuo kaikkien klassikkopaakeleiden äiti. Ja sehän passasi, sillä aivan lämmin ja paahdetulta pinnaltaan rapsakka unikonsiemenbagel oli aivan törkeän hyvää kylmän pehmeän tuorejuuston, kasvisten ja lohen kera.

Aivan aluksi englantia jutteleva jädebaarimikko (uusiosanat hei!) kiikutti meille lasilliset tuorepuristettua appelsiinimehua, joka raikkaudellaan ja hedelmälihaisuudellaan peittosi kyllä kaikki purkkimehut kuus-nolla. 14 euroa kustantavaan brunssiin kuului lisäksi kippo täyteläistä hapanta jogurttia (kenties turkkilaista/kreikkalaista?) myslilisukkeineen, jotka sai ihan ite annostella pikkukupista jogurtin päälle. Lautasella oli myös mangoa ja vesimelonia, runsaasti kasviksia ja pari hassua mozzarellapalleroa. Kahvi tai tee kuului kauppaan, erikoiskahvista sai pulittaa vielä yhden lisäeuron.


Loppujen lopuksi maha oli aivan täysi, vaikka näin kuvissa annos näyttääkin melko kohtuulliselta. En jäänyt kaipaamaan varsinaisesti mitään: bagel oli maukas ja lämmin, lohta oli riittävästi ja annos oli kauniisti aseteltu. Oli kivaa, että bagelin sai näperrellä kokoon itse. Tosin sen syötyäni olin jo sen verran täynnä, että jogurtti tuntui aika lailla ylenpalttiselta. Ehkä vaihtaisin kuitenkin jogurtin pieneen annokseen jogurttijäätelöä jälkkäriksi, sillä se nyt on kuitenkin paikan hitti - näin myös bagel-brunssin saisi paremmin yhdistettyä Yobotin ydinajatukseen (vohvelibrunssiin jädeä ilmeisesti kuuluu).  


Tykkäsin hyvästä palvelusta ja fiiliksestä kuin olisi ulkomailla, sillä tällaisissa pienissä persoonallisissa paikoissa on niin paljon charmia. Sisustus on aivan ihana, hempeän vaaleansininen ja yksi seinä on täynnä valokuvia jogurttijäden nauttijoista - mikäs sen parempi tapa sisustaa. En valitettavasti saanut interiöstä kuvia, sillä kahvilassa oli siinä vaiheessa sen verran suuri seurue viereisessä pöydässä, etten kehdannut heidän ruokarauhaansa häiritä pomppimalla koko ajan ylös alas. Paikan pienuus on mielestäni tosin vain hyvä asia, sillä persoonallisuutta harvoin voi saavuttaa liukuhihnatuotannolla.

Parasta: ne muutamat asiat, jotka tehdään, tehdään sitten kunnolla. Ai niin, ja se kahvi oli niin hyvää. 

Yobot
Runeberginkatu 54A, Helsinki

Tämä ei ole maksettu mainos. Kirjoitan aika harvoin ravintoloista ja kahviloista, mutta viihtyisä Yobot on mielestäni esillenoston arvoinen. Varsinkin koska sijainti on hieman syrjässä (riippuu tietysti näkökulmasta, ei tietenkään töölöläisille syrjässä), ei paikkaa tule välttämättä sattumalta huomattua.

Oletko sinä käynyt Yobotissa? Jätskillä vai brunssilla? Mitä tykkäsit?

keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Tiikerimuffinit kiireisiin arkiaamuihin

Mihinkäs tiikeri raidoistaan pääsisi...


Muffinien syömisessä aamupalalla on samaa hohtoa kuin kakun nauttimisessa arkena. Kun kello kuusi kolmekymmentä maanantaiaamuna herää siihen karuun todellisuuteen, ettei olekaan Barbadoksella ottamassa aurinkoa ja hölkkäilemässä rantamatalikossa tukka lämpimässä tuulenvireessä liehuen (olen selvästi stalkannut liikaa siellä juuri lomailevaa @trulyjessiä), on aika lohduttavaa, että jääkaapissa odottelee herkkuaamiainen.

Muffinit sen kun paranevat jääkaapissa hengailusta, joten voit hyvin valmistaa seuraavan viikon aamiaiset jo sunnuntaina, jos tykkäät prepata aterioita etukäteen. Arjen kiireitä silmällä pitäen tämä onkin aika täsmäisku resepti, sillä aamulla tarvitsee vain nostaa muffinit ja haluamansa lisukkeet pöytään ja aloittaa herkuttelu!    

Nämä tiikerimuffinit ovat kaurapuuroa herkullisessa muffinin muodossa. En siis tarjoaisi näitä pyhäherkkuna, makeana kahvileipänä tai muutenkaan jälkiruokana. Kun raaka-aineet ovat lähinnä kaurahiutaleita, banaaneja, kananmunia ja vähän mausteita maun antajiksi, ei kovin makeita elämyksiä ole tarjolla - eikä se tietysti näiden aamupalamuffinien pointti olekaan.


Muffineita tehdessä oli ehdottomasti takaraivossa inspiraationa Liinan taannoin tekemä terveellinen tiikerikakku, ja tulipas nyt mieleeni, että Kaisakin on jotain samankaltaista aamupalatiikerikakkua leiponut. Itse tiikereistä inspiroiduin toki myös, sillä vaikka muffinien päällysspiralointiyritys (miten ihana ässähirviösana!) on aika säälittävän näköinen, sisällä on kuitenkin komeat raidat, joista en valitettavasti tajunnut ottaa sisäleikkauskuvaa.

Kaikki mahdolliset ja mahdottomat yli- ja alitajuntaiset inspiraation lähteet mainittu - eipä siis mitään kovin originellia, mutta toimivaa. 

Ja loppujen lopuksi, se kai se on mikä merkitsee.


Tiikerimuffinit (6 isoa tai 8 pientä)
aka Aamupuuro muffinin muodossa

3 dl kaurahiutaleita
2 ruskeapilkkuista banaania
2 kananmunaa
1/2 dl kookosmaitoa (6%) tai vapaavalinnaista muuta maitoa
1,5 tl leivinjauhetta

vaalea taikina:
1/2 tl piparkakkumaustetta
1 tl kanelia

suklaataikina:
1 rkl (raaka)kaakaojauhetta
(1/2 rkl carob-jauhetta)

Vuoraa muffinipelti paperisilla muffinivuoilla. Voit käyttää myös annosuunivuokia; voitele siinä tapauksessa huolellisesti esim. rypsiöljyllä.

Sauvasekoita tai blenderöi kaurahiutaleet kulhossa jauhoksi. Sauvasekoita toisessa pienemmässä kulhossa banaanit tasaiseksi soseeksi, lisää kananmuna ja kookosmaito ja sekoita tasaiseksi. Lisää leivinjauhe kaurahiutaleisiin ja yhdistä kuivat aineet kosteisiin.

Jaa puolet taikinasta kulhoon, jossa sekoitit kosteat aineet (tiskien säästöä). Lisää toiseen osaan vaalean taikinan mausteet ja toiseen suklaataikinan mausteet. Lusikoi taikinoita vuorotellen muffinivuokiin: itse laitoin ensin vaaleaa, sitten tummaa ja sitten taas vaaleaa, ja yritin tehdä haarukalla jonkinlaista spiraalikuviota päälle (epäonnistuen siinä surkeasti).

Paista 200-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia tai kunnes taikinaa ei tartu muffiniin upotettuun haarukkaan. Nauti esimerkiksi aamiaisella maapähkinävoin, banaanin ja marjojen kera tai väli-/iltapalalla rahkan päälle murustettuna. 

perjantai 21. maaliskuuta 2014

Huumaavan herkulliset suolaisenmakeat härkäpavut


Söin uutenavuotena yksissä bileissä todella koukuttavia paahdettuja chili-hunajacashew'itä. Olisin voinut vetäistä niitä siltä seisomalta koko purkillisen.

Ihan kevyesti.

Vältin kuitenkin seuraamasta primaarisia vaistojani ja jätin naposteltavaa muillekin, vaikkakin askeleeni suuntasivat hieman turhan usein kohti sitä cashew-purnukkaa, milloin milläkin tekosyyllä.

Jotain todella makuhermoja kutkuttavaa siinä suolaisen, makean ja tulisen yhdistelmässä on. Cashew'n luontainen herkkä makeus tekee makuyhdistelmästä entistä herkullisemman.

Tuo herkullinen yhdistelmä jäi makumuistiini, ja siitä inspiroituneena halusin luoda samantyyppistä makumaisemaa paahdettuihin härkäpapuihin. Makeutta ripauksesta intiaanisokeria (tai hunajaa) ja suolaa sokerin kaveriksi, loraus öljyä mausteiden kiinnikkeeksi ja lopuksi sekaan vähän jokaista maustetta mitä kaapista löytyy. Ja sitä chiliä, niin paljon kuin kantti kestää. 

Loppujen lopuksi pavuista tulikin melko itämaisia makumaailmaltaan, vaikkakin alkuperäisen inspiraation huumaavan herkullinen suolaisen ja makean liitto sekä napakka chilinen takapotku säilyivät.

Niistä tuli niin hyviä, että näitä en jaa kenenkään kanssa - ainakaan vapaaehtoisesti.

Tai no voit maistaa ihan vähän. Enhän minä voi aivan itsekkääksi ryhtyä!     


Tämä suolaisen, makean ja itämaisen mausteisen yhdistelmä on aivan tavattoman koukuttava; siispä suosittelen tekemään tarpeeksi ison satsin kerralla, jos syöjiä on useampia. Muuten voi kehkeytyä aikamoinen taistelu...

Suolaisenmakeat mausteiset paahdetut härkäpavut
3 dl keitettyjä härkäpapuja (tai kikherneitä)
2 rkl oliiviöljyä
1 rkl intiaanisokeria (tai muuta tummaa sokeria tai hunajaa)

½1 tl suolaa
½-1 tl chilijauhetta
¼ tl mustapippuria
¼ tl korianteria *
¼ tl kurkumaa *
¼ tl kuminaa *
½ tl (ceylon-)kanelia

* Nämä mausteet voit jättää pois tai vaihtaa sellaisiin, mistä itse pidät. Voit myös käyttää mausteita reilummin, jos tykkäät mausteisesta. Suosittelen pitämään ainakin suolan, chilin, pippurin ja varsinkin kanelin, koska se tuo erinomaisen sävähdyksen näihin! 

Valuta ja huuhdo härkäpavut lävikössä, jos käytät purkkipapuja. Valuta hyvin ja kuivaa härkäpavut huolella talouspaperilla esimerkiksi ison lautasen päällä, sillä kosteus estää papujen rapsakoitumisen paahdettaessa.

Sekoita kaikki ainekset keskenään pienessä kulhossa ja kaada seos leivinpaperilla päällystetylle pellille. Paista uunissa toisiksi ylimmällä tasolla 175 asteessa noin 2540 minuuttia (pitäen niitä kuitenkin silmällä välillä) tai kunnes pavut ovat melko kuivia (hyvällä tavalla) ja rapsakoita. Nauti snacksinä, välipalana tai osana ateriaa, esimerkiksi wrapissä nämä voisivat toimia todella hyvin.  


Olisiko tässä viikonlopun kevyt snäksi leffaillan herkutteluun tai krutonkien paikalle salaattiin? Minä suosittelen ja toivotan samalla oikein mukavaa (räntäsateetonta kiitos) viikonloppua!